Adidas ja Nike

 Nike-town Lontoossa

Nike-town Lontoossa

Helsingin Sanomissa oli juttu urheiluvälinevalmistaja Adidaksen ahdingosta. Siinä kerrottiin, että sen osakekurssi on laskenut tänä vuonna jo kolmanneksen ja että se jää koko ajan enemmän jälkeen Nikestä. Yhtiön päämaja sijaitsee baijerilaisessa Herzogenaurauchin pikkukylässä, ja se on siirtänyt joitakin keskeisiä suunnittelijantehtäviä Portlandiin, Yhdysvaltoihin, lähelle Niken pääkonttoria. Ensi vuonna Adidas avaa pienen suunnittelukeskuksen Brooklyniin, New Yorkiin. Adidas tulee joka tapauksessa perässä Nikeä.

Kun pari viikkoa sitten kävimme Lontoossa ja Oxrford-kadulla sijaitsevassa Nike-townissa sekä Adidaksen myymälässä, täytyy sanoa, että ero näiden kahden välillä oli valtava. Nike-townissa soi musiikki kovalla ja myymälä, joka käsitti siis kokonaisen nelikerroksisen tavaratalon, oli todella hienosti sisustettu. Myyjät näyttivät huippu-urheilijoilta. Keskellä myymälää, suuren tyhjän tilan keskellä oli osasto, jossa asiakas saa tilata haluamansa kengät niin, että itse valitsee värit jokaiseen eri kengän osaan. Tämä osasto suljettiin juuri, kun saavuimme liikkeeseen, yksityisvierailun vuoksi. Odottelimme näkevämme jonkin julkkiksen saapuvan ostoksille, mutta hän oli varmaankin juuttunut ruuhkaan, emmekä saaneet tietää, ketä osaston myyjät odottelivat hermostuneina.

Adidaksen liike oli noin viidesosa Niken myymälästä. Tunnelma oli yhtä mukaansa tempaava kuin Tikkurilan Prismassa ja vaatteiden ja urheiluvälineiden ylöspanokin oli samaa tasoa.

Olin syvästi pettynyt. Jotenkin olin aina ajatellut, että kyseiset urheilubrändit ovat jotakuinkin tasaväkisiä, että toinen on jossain urheilulajissa toista edempänä, toinen taas toisessa. Mutta nyt, kun näki kokonaisuuden, miten brändeistä viestitään ja millaisen holistisen brändielämyksen ne tarjoavat kuluttajalle, jouduin toteamaan, että Adidas on todellakin jäänyt Nikestä jälkeen. Ja kauas.

Ensimmäiset kunnon urheilujalkineeni olivat Adidaksen Jaguar -lenkkarit. Muistan vieläkin sinisen mokan tuoksun kun laitoin ne ensimmäistä kertaa ylpeänä jalkaani. Vuosi oli noin 1970. Saksan jalkapallomaajoukkue pelasi Adidaksen puvuissa, useat myös heidän kengissään. Idolini Pele tosin pelasi Puma-merkkisillä kengillä (Puman perusti Rudolf Dassler yhdessä veljensä Adolfin kanssa 1924, ja myöhemmin veljesten riitaannuttua "Adi" perusti Adidaksen vuonna 1949). Minusta Adidaksen omimat kolme raitaa on suorastaan nerokkaan yksinkertainen tapa brändätä asusteita. Suomalainen Karhu-merkki myi muuten oikeudet Adidakselle näistä kolmesta raidasta viisikymmentäluvun alussa. Karhun sivuilla kerrotaan seuraavaa: ”Karhu sells its three stripes trademark to a now well-known athletic shoe company that still uses it to this day. The price? Two bottles of good whiskey and about 1,600 euros.”

Posted on October 1, 2014 and filed under Branding.