Innostusta ilmassa

Viime aikoina on ollut useita artikkeleita innostuksesta. Helsingin Sanomien 28.9. olleessa jutussa kerrottiin onnellisuustutkija Nic Marksin Happiness at work -tutkimuksesta. Sen mukaan suomalaiset ovat yllättävän onnellisia työssään. Heidän keskimääräinen innostuslukunsa on 5.0, kun maksimi on 7. ”Luku on merkittävästi suurempi, kuin brittien tai amerikkalaisten vastaavassa tutkimuksessa.”

Innostuneisuus ei ole ainakaan hyvästä johtamisesta aiheutuvaa. Samassa tutkimuksessa nimittäin kerrottiin, että vain viidennes suomalaisista kokee työskentelevänsä hyvin johdetussa organisaatiossa. Joka kolmanneksen mielestä johtaminen on huonoa. Ja johtamisen laatua pidetään yhtenä tärkeimpänä työstä innostumiseen vaikuttavista asioista.

Hesari kirjoittaa, että kansainvälisestä tutkimustiedosta löytyy paljon vaikuttavia lukuja innostuneisuuden tuloksellisuudesta: työstään innostuneet ihmiset ovat 31 prosenttia tuottavampia ja 300 prosenttia innovatiivisempia ja heillä on 60 prosenttia vähemmän sairauspoissaoloja kuin muilla.

Kauppalehdessä (2.10.2014) kerrottiin Siparilasta, joka valmistaa sisustuspaneeleja. Yritys siirtyi 2007 työnjohdottomaan tuotantoon. Ihmiset päättävät itse, miten työnsä tekevät. ”Meillä ei ole varaa turhiin pomoihin”, sanoo Laura Sojakka.

Tämä kaikki on linjassa sen kanssa, mitä Daniel Pink kirjoittaa motivaatiosta kirjassaan Drive. Hän kertoo, että tämän päivän tapa johtaa ihmisiä on saada heidät itseohjautuneiksi. Pinkin mukaan tärkeimmät tekijät innostuneisuuteen ovat ihmisen autonomisuus työssään, halu kehittyä ja työn merkityksellisyys.

Johtaminen on suurelta osin viestintää. Yrityksen brändi antaa johdolle työkaluja, jotka hyvin käytettyinä motivoivat työntekijöitä itseohjautuvaisuuteen. Kun yrityksen brändin peruspilareita käydään porukalla lävitse, kaikki saavat vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kun jokainen tietää, mikä on yrityksen tavoite ja tehtävä, miksi yritys on olemassa, mitkä ovat yhteiset arvot, millaisia ovat yrityksen asiakkaat ja kilpailijat ja mikä tekee yrityksestä aidosti erilaisen asiakkaan silmissä, se motivoi jokaista työntekijää kehittämään itse omaa työtään ja työympäristöään. Yksittäinen työntekijä pystyy vaikuttamaan yllättävän paljon työhyvinvointiinsa, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Se mahdollisuus kannattaa antaa.

Posted on October 2, 2014 and filed under Johtaminen.