Miksi markkinointi on meille suomalaisille vaikeaa?

Viitisen vuotta sitten televisiossa pyöri Elisan mainio mainosfilmi, jossa maatalon isäntä esitteli tilaansa vieraalle. Kun vieras ihasteli talon onnistumisia, esimerkiksi tavattoman suureksi kasvanutta sonnia, oli isännän vastaus vähättelevä: ”Emmä nyt tiiä, vähän tuommoinen rimpulahan se on…” Noin kuution kokoisesta kurpitsasta isäntä tokaisi: ”Emmä tiiä, toihan on tuommoinen varjossa kasvanut…” Mainoksen isännällä oli meille suomalaisille hyvin tyypillinen tapa suhtautua saamiinsa kehuihin, vaivaantunut ja vähättelevä. Olen usein miettinyt, mistä se johtuu.

Täällä pohjantähden alla -romaanissa Väinö Linna kuvasi kansamme perusmielentilaa ja syitä siihen. Hän kirjoitti eriarvoisuudesta ja syvistä uomista eri yhteiskuntaluokkien välillä. Kohtaus, jossa torpparin tytärtä tuli kylän pappi vastaan samalla polulla ja tytär ei pelkästään hypännyt polulta sivuun antaakseen tietä papille, vaan käänsi vielä selkänsä ja katseensa alas, on jäänyt mieleeni. Itsensä alas painaminen ja huono itsetunto on osaan meissä syvälle juurtuneita ominaisuuksia sukupolvien takaa.

Eräällä vanhemmalla konstaapelilla, joka työskenteli Vantaan pääpoliisiasemalla, oli aivan selkeä käsitys meidän suomalaisten sosiaalisuudesta ja kyvystä tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Hän sanoi olleensa aina sitä mieltä, että on ollut virhe sijoittaa suomalaisia asumaan kaupunkiin, jossa he ovat vieri vieressä muiden kanssa. Siitä tulee vain ongelmia.

Metsäläisiä siis olemme. Meille ei ole luontaista tarvetta kertoa itsestämme tai palveluistamme. Vähättelemme itseämme.

Markkinoi siinä sitten.

Mitä tekevät ruotsalaiset? Antoivat meille Abban ja Roxetten. Ja Volvon. Ja Ikean. Ja H&M:n. Ja Zlatanin! Ketkä muut voisivat olla ylpeitä sotalaivasta, joka pysyi pystyssä vain reilun kilometrin ennen kuin kellahti nurin ensimmäisestä tuulenpuuskasta ja painui merenpohjaan 50 miestä mukanaan ja jolle on rakennettu todella hieno Wasa-museo Tukholmaan? Ruotsalaiset osaavat markkinoida, diskudeerata, hurmata ja myydä. Miksi emme ota mallia heistä?

Kuinka siis voisimme kehittää itseämme markkinoimaan paremmin? Koska yrityksen toiminta on itse asiassa kaikki markkinointia, seuraavilla asioilla voi tehostaa viestintää ja sitä kautta nostaa käsitystä yrityksestä, sen maineesta ja brändistä asiakkaiden ja prospektien mielissä:

1. Tunne vahvuutenne. Tiedä, missä olette hyviä. Kerro se myös muille yrityksessäsi työskenteleville. Miettikää yhdessä, missä kilpailijanne ovat hyviä ja missä te olette vielä parempia. Pohtikaa, mitä asiakkaanne oikeasti teiltä haluavat.

2. Ole aktiivinen. On parempi tehdä 80 % oikein, kuin hioa asioita niin pitkään, että ne ovat täydellisiä. Eivät ne koskaan tule täydellisiksi. Jos myyt asiakkaalle lähes valmiin palvelutuotteen, saat häneltä palautetta ja itsellesi kokemusta tuotteesta käytännöstä, joiden avulla pystyt viimeistelemään palvelun. Lisäksi sinun on nyt pakko tuotteistaa palvelu valmiiksi, eikä se jää keskeneräiseksi odottamaan sitä kuuluisaa parempaa aikaa.

3. Kirjoita yrityksenne tarina ja kerro se sitten muille. Samoin tein voit kirjoittaa yrityksenne muut merkittävät tapahtumat ylös. Nämä tekevät yrityksestänne erilaisen kuin muut. Se jää paremmin mieleen ja ehkäpä herättää tunteitakin vastaanottajassa. Aivan liian vähän saa lukea tai kuulla yritysten tarinoita. Usein kaikki työntekijätkään eivät ole tietoisia edustamansa yrityksen historiasta ja tarinasta.

4. Yksinkertaista ja yhdenmukaista yrityksesi viestit. Kaikissa kohtauspisteissä asiakkaan pitäisi saada nähdä, kuulla ja kokea sama lupaus, tarina ja brändi. Näin saatte viestintäänne tehokkuutta ja selkeyttä.

5. Näytä hyvältä. Sinun on paljon miellyttävämpää mennä potentiaalin asiakkaan luokse, kun tiedät että materiaali, jota hänelle tulet esittelemään, näyttää ja tuntuu hyvältä. Vanha amerikkalaisten valmentajien hokema ”Look good, feel good, play good” toimii käytännössä.

6. Usko itseesi, yritykseesi ja tuotteeseesi. Jari Sarasvuon lausahdus (Yle Puheen ohjelmassa) ”Some will (buy it). Some wan’t. So what? Next!” on ihan hyvä muistaa, kun soittelee mahdollisille asiakkaille. Ei pidä ottaa henkilökohtaisesti, jos joku ei juuri sillä hetkellä ymmärrä palvelusi tai tuotteesi erinomaisuutta. Eivät kaikki voi ymmärtää, ja et voi miellyttää kaikkia. Moni asia vaikuttaa siihen, onko asiakasehdokkaan ostoikkuna raollaan. Mutta silloin kun on, olisi suotavaa, että hän muistaisi sinut ja yrityksesi tarjoamat palvelut. Miten se varmistetaan? Esimerkiksi näin:

7. Luo sisältöä, josta on hyötyä asiakasehdokkaallesi. Tuota tietoa, kirjoita artikkeleita, ala pitämään blogia. Osallistu keskusteluihin.

8. Jaa hyötytietoa verkossa. Pidä myös huolta siitä, että mahdollisimman moni työntekijäsi aktiivisesti jakaa yrityksesi tuottamaa tietoa verkossa.

9. Tee työntekijöistäsi brändilähettiläitä. Jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää, että hän on omalta osaltaan vastuussa yrityksen brändistä. Jokainen tekee markkinointia. Sen ei pitäisi tuntua vastenmieliseltä, vaan olla luonteva osa työtä. Kun Arnoldilta kysyttiin, miten hän suhtautuu elokuviensa promokiertueisiin, hän sanoi: ”Rakastan myymistä! Mitä järkeä on tehdä hienoja juttuja, jos kukaan ei niistä tiedä?”

Mutta on kansallisluonteessamme jotain hyvääkin. Tätä mieltä on André Noel Chaker, kanadalainen, joka on asunut Suomessa jo reilut parikymmentä vuotta. Hän on tutkinut miten kulttuuri vaikuttaa bisnekseen ja erityisesti, mitä sellaisia ominaisuuksia suomalaisilla on, jotka ovat olleet syitä menestykseen monessa asiassa. Hänen mielestään meidän sulkeutuneisuutemme on pikemminkin hyve kuin pahe. Ihastuneena hän selitti, miksi Kimi Räikkönen on tehnyt häneen ja moneen muuhunkin ulkomaiseen formulafaniin lähtemättömän vaikutuksen: ”Hän on niin omituinen, niin erilainen kuin kaikki muut, aivan mahtava!” André on vilpittömästi sitä mieltä, että sisäänpäin kääntynyt tapamme suhtautua muuhun maailmaan on positiivinen asia. Se viestittää, että ihminen ajattelee ja kenties miettii tarkoin mitä päästää suustaan. No, Kimi ei taida olla tästä paras esimerkki…

Posted on December 2, 2015 and filed under Markkinointi, Johtaminen, Brändi, Branding.