Kuin veljekset: Luottamus ja Yhteishenki

Helmikuun Optiossa oli juttu Nokian pääjohtajasta Rajeev Surinista. Hän sanoi: ”Tiimit, joissa nauretaan paljon, menestyvät paremmin. Vuosi sitten fasilitaattori kehotti tiimiämme karsimaan naureskelun määrää. Me ajattelimme, että ehkä on parempi karsia konsultin läsnäolon määrää.”

Nauraminen ja huumori ovat merkki yhteisön keskinäisestä luottamuksesta. Luottamus on taas onnistumisen edellytys. Jos tiimin jäsen pelkää epäonnistumista, hän alkaa tehdä asioita niin, ettei niissä ole mitään riskiä, eli pelata varman päälle. Sen sijaan, että yritettäisiin läpisyöttöä tai jopa haastettaisiin yksilösuorituksella, syötetäänkin alaspäin. Silloin ei tehdä maaleja. Mutta jos koko tiimi seisoo yksittäisen työtoverinsa takana vaikka mitä tapahtuisi, hän uskaltaa yrittää parastaan.

Option artikkelissa Rajeev Surin puhuu myös johtamistyylistään: ”On valtava etu, että johtaja pysyy rauhallisena ja tasapainoisena sen sijaan, että hän muuttuu hermostuneeksi tai levittää pelkoa organisaatiossa.” Sillä todella on merkitystä, miten johtaja käyttäytyy joukkojensa edessä ja osana niitä. Olen joskus aiemmassa työelämässäni ollut tilanteissa, joissa asiakasneuvottelussa olen hävennyt johtajamme käytöstä. Kesken asiakkaan puheenvuoroa johtajamme matkapuhelin soi ja sanomatta mitään muille paikalla oleville hän ryntää käytävään ja paiskaa neuvotteluhuoneen oven perässään kiinni… Vaivautuneita hymyjä kasvoilla molemmin puolin pöytää. 

Luottamus on yhteistyön keskeisin mahdollistaja. Se on sitä niin yrityksen sisäisessä yhteistyössä, kuin asiakkaiden ja yrityksen välisessä yhteistyössä. Jos haluan uusia asiakkaita, aivan ensimmäiseksi minun täytyy saada heidät luottamaan minuun ja yritykseeni. Jos nuori työntekijä hakee työpaikkaa, hänen täytyy luoda itsestään luotettava kuva.

Kauan ennen meitä ja vanhempiamme ja isovanhempiamme, silloin kun oli vain metsää ja ihmiset asuivat hyvin harvassa, ihmisten elinehto oli kyky tehdä yhteistyötä. Ihmisten piti pystyä työskentelemään yhdessä selviytyäkseen. Mutta ennen yhteistyön aloittamista piti pystyä luottamaan vastapuoleen tai vierustoveriin. Sama asetelma on tänäkin päivänä. Jousipyssyt ja keihäät ovat vain vaihtuneet salkkuihin, läppäreihin ja powerpoint-esityksiin.

Tänäkin päivänä johtajan täytyy pystyä ansaitsemaan luottamus, ja jos hän sen pystyy tekemään, hänen alaisensa haluavat vastavuoroisesti tehdä työtä niin hyvin kuin vain osaavat, ja jopa ylittämään itsensä. Päivän Markkinointi ja mainonta -uutiskirjeessä oli juttu mainostoimisto Ilmeen hyvästä tuloksesta. Toimitusjohtaja Mikko Eskelinen sanoi, että hyvä tulos johtuu tyytyväisistä työntekijöistä. ”Työntekijöiden tyytyväisyys heijastuu suoraan heidän tekemäänsä työhön ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyyteen, joka on meillä varsin korkea.”

Luottamus syntyy arvostuksesta ja aitoudesta. Se syntyy kuuntelemisesta ja avoimuudesta. Se syntyy halusta auttaa. Luottamus ja yhteishenki ovat kuin veljekset. Samaa perhettä ja tavalla tai toisella toisistaan riippuvaisia. Jos toinen lähtee, pian ei näy toistakaan.

Posted on February 13, 2015 and filed under Johtaminen.