Miten luodaan hyvä nimi tuotteelle, palvelulle tai yritykselle?

Happy Branding Company_name generator.jpg

Yrityksen, palvelun tai tuotteen nimen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Hyvän nimen kehittäminen ei ole erityisen helppoa, mutta on olemassa erilaisia tekniikoita ja prosesseja, joiden avulla hyvä nimi syntyy.

Perinteisestihän nimiä kehitetään laatimalla vain listoja mahdollisista nimivaihtoehdoista. Näin muistan tehneeni myös oman yritykseni nimenkin kanssa. Alun perin nimen piti olla Happy Design Company, mutta Suomesta löytyi jo yritys nimeltään Happy Design, ja he eivät halunneet toista lähes saman nimistä yritystä samalle toimialalle. Täysin ymmärrettävää. Ja itse asiassa Happy Branding Company on nimenä vielä parempi, onhan yritykseni toiminta enemmän tai vähemmän tekemisissä jokaisen toimeksiannon kohdalla brändin kanssa. Samaa, perinteistä listaustekniikkaa käytimme myös, kun mietimme nimeä vaimoni luontaisterapialle. Aika nopeasti syntyi nimi Luontaisterapia Aurinkoharju. Nimi perustuu siihen, että hänen sukunimensä on Harju ja hän sattuu olemaan jokseenkin positiivinen ja ulospäin suuntautunut henkilö, joka voimauttaa ja auttaa asiakkaitaan keho- ja tunneterapian avulla. Aurinko-sana kuvastaa häntä persoonana hyvin ja antaa positiivisen mielikuvan yrityksestä sekä sen toiminnasta.

Parhaimmillaan nimi onkin lupaus siitä arvosta, jota yritys, palvelu tai tuote saa aikaiseksi.

Nimityöpajaprosessi

Pidimme asiakkaani kanssa työpajan, jonka tavoitteena oli kehittää nimi tuotesarjalle. En ollut koskaan pitänyt nimityöpajaa ja koska halusin sessiosta tehokkaan ja tuloksellisen, etsin jonkinlaista metodia tai prosessia. Muutamia artikkeleita aiheesta löytyi, mutta brittiläisen konsultin Paul Sloanen käyttämä metodi vaikutti fiksulta. Jäsentelin sen pohjalta toimintamallin, jonka avulla saimme kolmessa tunnissa noin kuusikymmentä nimiehdokasta, joiden joukosta löytyi vallan mainio nimi tuotesarjalle. Aika hyvä saalis, varsinkin kun ottaa huomioon, että työpajaan osallistui vain neljä henkilöä asiakkaan puolelta.

Työpajassa on kolme vaihetta, joissa ensimmäisessä kerrataan, minkälaisesta tuotteesta tai palvelusta on kyse ja millaisessa markkinassa se on. Toinen vaihe on nimien kehittelemistä. Kolmas vaihe on valintaa.

Sen sijaan, että työpajaan osallistujat alkaisivat heti kehittelemään lopullista nimeä, tehdään useita apusanalistoja, joita käytetään avuksi varsinaisen nimen innovoinnissa.

Työpajaan kannattaa kutsua ihmisiä eri puolilta organisaatiota. Työpajan vetäjän vastuulla on saada aikaiseksi vapautunut ilmapiiri, jossa kaikkien ehdotukset ovat saman arvoisia ja niihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti. Kuten tiedetään, toiset ihmiset haluavat saada äänensä kuuluvaksi ja toiset ovat ujompia tuomaan ajatuksiaan kaikkien kuultaviksi. Osa harjoituksista tehdään yksilötyönä ja osa pienissä ryhmissä.

Työpaja aloitetaan esittelemällä osallistujat ja kertomalla projektin taustoista. Sen jälkeen päästään itse asiaan. Käytän tässä tuote-sanaa esimerkkinä. Nimihän voi olla paitsi yksittäiselle tuotteelle, myös tuotesarjalle, palvelulle tai yritykselle.

 

Tuotteen markkinat ja asemointi

Käydään läpi tuotteen taustaa hakemalla vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä kilpailijoita tuotteella on?

• Mikä on sen tavoiteasema? 

• Keitä kuuluu kohderyhmään? 

• Mikä on brändin lupaus? 

• Mitä arvoja se edustaa?

• Mikä on brändin persoonallisuus? 

 

Brändin ominaisuudet ja hyödyt

• Mitä tuote tekee kahdella sanalla kuvattuna?

Jokainen osallistuja kirjoittaa yksi tai kaksi sanaparia. Esimerkiksi ruohonleikkuri ”leikkaa ruohoa” tai ”siistii pihaa”. 

Kootaan sanaparit taululle ja päätetään, mitkä niistä luonnehtivat parhaiten tuotetta. 

Mietitään synonyymeja kullekin verbille ja substantiiville. 

Näin saadaan ensimmäinen lista apusanoja.

• Mietitään yhdessä, mitkä asiat erottavat tuotteen kilpailijoista? 

Mietitään taas synonyymeja avainsanoille. 

Näin saadaan toinen lista apusanoja. 

• Mitkä ovat tärkeimmät tuotebrändin asiakkaalle tuottamat hyödyt? 

Listataan synonyymeja sanoille. 

Näin saadaan kolmas lista apusanoja.

 

Nimigenerointi

• Jokainen kehittää vähintään kymmenen nimeä käyttäen hyväkseen apusanalistoja inspiraationa. Sanoja voi yhdistellä ja lyhennellä tai keksiä aivan uusia. Kootaan nimet taululle. 

Nyt saadaan ensimmäinen lista nimiehdokkaista.

• Kehitellään lisää nimiä sattumanvaraisesti, joko kaikki yhdessä tai pienemmissä ryhmissä. Nimi voi olla abstrakti, joka ei tarkoita mitään (esimerkiksi Destia, Omo, Wuxal) tai anagrammi apusanoista. Otetaan perussana ja kehitetään sen kirjaimista uusia sanoja. Huomioidaan, että nimen ei aina tarvitse tarkoittaa mitään, ajatellaan esimerkiksi nimiä Google, Pepsitai Amazon Kindle. Perussanoina voi käyttää vaikkapa paikkakunnan tai tuotteen syntyyn vaikuttaneen henkilön nimeä tai tuotteen yhtä ominaisuutta. Nimi voi olla suomeksi tai englanniksi. Käytetään apuna sanakirjoja, yms. 

Saadaan toinen lista nimiehdokkaista.

Nyt meillä on listattuna useita erilaisia nimivaihtoehtoja. Tämän jälkeen nimiehdokkaista pitää valita paras mahdollinen.

 

Valinta

• Jokainen antaa viisi yksittäistä tähteä mielestään viidelle parhaalle nimelle. 

• Valitaan nimistä kymmenen eniten tähtiä saanutta.

• Tarkistetaan nimien saatavuus. Ovatko ne jo olemassa? Googlataan ne. 

Näin saadaan listasta tiputettua pois mahdottomat. 

• Mikä nimi jäljelle jääneistä saa eniten kannatusta

Posted on January 21, 2019 and filed under Branding, Brändi, Johtaminen, Tuotteistaminen.