Visiosta kirkas suunta
Visio on yrityksen tavoite. Ilman tavoitetta yrityksellä ei ole suuntaa. Ilman suuntaa yritys on hukassa.
Yhdeksänkymmentäluvun puolessa välissä olin suunnittelijana helsinkiläisessä mainostoimistossa, jossa yksi pieni ja yksi keskikokoinen toimisto oli yhdistetty yhdeksi isohkoksi toimistoksi. 90-luvun lama oli koetellut molempia ja omistajat olivat päättäneet yhdistää nämä kaksi toimijaa kustannusten pienentämiseksi ja toimintojen tehostamiseksi.
Haasteena oli kahden erilaisen kulttuurin yhdistäminen. Usein tällaisissa yhdistämisissä kun käy niin, että voimakkaampi kulttuuri syö heikomman. Saattaa käydä, että parin vuoden päästä toisen toimijan työntekijöistä on yrityksessä töissä enää murto-osa. Ihmiset eivät vain löydä omaa paikkaansa uudessa ympäristössä, eivät koe sitä omakseen.
Toimisto oli BBDO Helsinki. Siellä näin ei käynyt, vaan syntyi uutta kulttuuria. Tiimejä sekoitettiin, uudet ihmiset pääsivät työskentelemään yhdessä, ja siitä syntyi hyvää. Saimme uusia asiakkaita ja asiat rullasivat hyvin. Eräässä maanantai-palaverissa toimitusjohtajamme Hannu Lindell esitteli toimistomme vision: ”Onnellisten ihmisten toimisto, jolla on onnellisia asiakkaita.”
Kaikessa naiviudessaan visio oli hyvin muotoiltu. Kun kysyin taustoja asiasta Hannulta nyt vuosikymmenten jälkeen, hän sanoi: ”Kaikki lähtee ihmisistä. Jos he ovat onnellisia, niin he tekevät asiakkaistakin onnellisia. Ja siitä seuraa, että toimistokin on onnellinen.” Hän jatkoi: ”On kova juttu, jos uskaltaa tehdä visiosta pehmeän.”
Visio on eräänlainen unelma, määränpää ja suunta, jonne yritys on matkalla. Parhaimmillaan visio motivoi ja ohjaa jokaista työntekijää.
Jos yrityksen johto ottaa vision osaksi viestintää, se on vahva työkalu ihmisten johtamisessa. Muuten se jää vain sanoiksi osaksi strategiaa.
Johdon vastuulla on muotoilla visio sellaiseen muotoon, että se on helppo viestiä ja ymmärtää. Sen on hyvä olla tarpeeksi kunnianhimoinen, jotta se innostaisi yrityksen ihmisiä, mutta kyllin konkreettinen, jotta se koettaisiin mahdolliseksi.
Matti Alahuhta kertoo kirjassaan Johtajuus, kirkas suunta ja ihmisten voima (Docendo, 2015) viisi johtamisen avainperiaatetta: 1) Kirkas suunta ja selkeät tavoitteet, 2) Avoimus ja suoruus, 3) Fokus, 4) Yksinkertaisuus ja 5) Oikea-aikaisuus.
“Yksinkertaisuus ja selkeys ovat valtava voimavara.”
Miksi kirkas suunta ja selkeät tavoitteet ovat niin tärkeitä? Alahuhta kirjoittaa: ”Kun suunta ja tavoitteet on määritelty kirkkaasti, ainakin neljä asiaa on ilmeistä. Ensinnäkin, on hyvin todennäköistä, että asiat on silloin ajateltu perusteellisesti läpi. Yrityksen visio antaa suunnan pitkän tähtäyksen kehitykselle ja käynnissä olevat kehitysohjelmat taas nykyhetkestä muutamaksi vuodeksi eteenpäin.”
Alahuhta jatkaa: ”Toiseksi, suunnan ja tavoitteiden kirkkaus antavat koko henkilöstölle mahdollisuuden tehdä täydellä energialla työtä yhteisten tavoitteiden hyväksi. Ei riitä, että johtaja tietää, mikä on yrityksen suunta, vaan koko henkilöstön on tiedettävä ja muistettava se. Kun suunta on kirkkaana jokaisen mielessä, kenenkään ei tarvitse käydä kyselemässä johdolta, minne ollaan matkalla ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.”
Kolmantena asiana Alahuhta kertoo, että suunnan kirkkaus auttaa koko henkilöstöä toimimaan johdonmukaisesti silloin, kun ajat ovat yritykselle haastavat.
Ja neljänneksi eduksi hän listaa sen, että kirkas suunta ehkäisee tehokkaasti poukkoilevia päätöksiä ja hätäisiä reaktioita yksittäisiin markkinatietoihin.
Sisäisestä viestinnästä Alahuhta muistuttaa, että: ”…on tärkeää toistaa, toistaa ja toistaa”, ja jatkaa vielä, että: ”Yksinkertaisuus ja selkeys ovat valtava voimavara.”
Noihin sanoihin on helppo yhtyä.
Kun asiakkaani ovat pohtineet erilaisissa brändityöpajoissa visiolle oikeaa muotoa, olen ohjeistanut miettimään, mikä olisi sellainen tavoiteasema, jonka he haluavat markkinoilla saada omittua itselleen. Silloin ei puhuta markkinaosuuksista tai myyntiluvuista.
Yksi tapa viestiä tehokkaasti paitsi yrityksen visiota, myös koko strategiaa, on visualisoida koko juttu yhdeksi kuvaksi. Monet ihmiset havainnoivat parhaiten visuaalisuuden kautta ja siksi strategiakuva tuo usein sanahelinältä kuulostavat sanat osaksi isompaa kuvaa, jolloin ne on helpompi pitää mielessä.
