Lumoava kyläbrändi

Yksi urani mielenkiintoisimmista hankkeista alkoi vuoden 2023 syksyllä, kun minua pyydettiin mukaan auttamaan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kyläbrändien kehittämisessä.

Lumava kyläbrändi -ohjelma esityksineen ja brändityöpajoineen | Esite

Uudenmaan Kylät ja Varsinais-Suomen Kylät kuuluvat Suomen Kylät ry:n maakunnallisten kyläyhdistysten verkkoon. Yhdistys edustaa noin 4000 kyläyhdistystä ja -toimikuntaa, 19 maakunnallista kyläyhdistystä, 54 seudullista Leader-ryhmää sekä kasvavaa joukkoa kuntatason kylien yhteenliittymiä ja kaupunginosayhdistyksiä.

Meillä Suomessakin trendinä on, että kaupungit edelleenkin vain kasvavat ja maaseutu hiljenee.

Uudenmaan Kylät ja Varsinais-Suomen Kylät toteuttivat Lumoavat Kylät -hanketta. Sillä tavoiteltiin kylille lisää asukkaita ja elinvoimaisuutta. Vuoden 2022 alusta alkanut hanke jatkuu vuoden 2025 toukokuun loppuun. Hanketta hallinnoi Leader Ykkösakseli ja sen toiminta-alueita ovat Lohja, Karkkila, Salo ja Vihti. 

Osana Lumoavat kylät -hanketta kylissä pidettiin Lumoava kyläbrändi -iltoja.

Kuvat: Anu Halme, Anu Nilsson, Tauno Linkoranta ja Pekka Ruokolainen

Mukavasti ihmisiä tilaisuuksiin tulikin paikalle. Osa hakemaan neuvoja ja opastusta kylän kehittämiseen. Osa varmaankin ihan pelkästä mielenkiinnosta kuulemaan, että mitä ihmettä Lumoava kyläbrändi voisi pitää sisällään.

Näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa kylän asioiden tekemiseen, nimitin soihdunkantajiksi. Loppuseminaarissa, jossa käytin lyhyen puheenvuoron hankkeesta, loin mielikuvan näistä urheista ihmisistä kantamassa soihtua. Se soihtu, ainakin minun mielestäni, on kylän brändi.

Parin tunnin sessioissa ei ollut tarkoituskaan tehdä brändityötä kokonaisuudessaan. Ennemminkin ne olivat johdatusta aiheeseen, niin että kyläläiset pystyvät itsenäisesti jatkamaan kyläbrändin kehittämistä.

Illoissa kerroin aluksi, mistä on kyse silloin, kun puhutaan brändistä. Kuten kaikki brändit, myös kyläbrändi rakentuu siellä vastaanottajan mielessä kaikkien kohtaamisten summauksena. Minulle, joka asun Vihtijärven kylässä Uudellamaalla Vihdin kunnan koillisnurkassa (Vihdin Kruunussa, kuten kyläläiset mielellään kyläämme tituleeraavat), merkitsee Vihtijärvi eri asioita, kuin kylän läpi ajavan rekkakuskille, joka pysähtyy epäsäännöllisen säännöllisesti nauttimaan kahvikupposen kylän kahvilassa, Syökerin Tuvassa. Mutta kylälle olisi eduksi, että mielissä muodostuva kuva olisi edes joiltain osin samanlainen. Siihen päästään johdonmukaisella ja erottuvalla brändin rakentamisella.

Brändityössä – olipa kyseessä mikä tahansa brändi – kannattaa ensin tunnustaa tosiasiat. Kun ne on kirjattu ylös, on helpompaa tehdä niiden pohjalta viestintää.

Olin kehittänyt kyläbrändin kehittämisohjelman, joka rakentui seitsemästä kohdasta.

Ne ovat:

 

1. Kylä pähkinänkuoressa

2. Kylän arvot

3. Asukkaat ja mökkiläiset

4. Kylässä toimivat yritykset

5. Erottautuminen

6. Tarina

ja

7. Lupaus.

Jokaisella kylällä on oma identiteettinsä. Se on kyläbrändin lähtökohta, se ja sen kehittäminen. Minne suuntaan kutakin kylää halutaan kehittää, siitä päättävät kyläläiset itse.

Laadimme kylien käyttöön oppaan brändin kehittämiseksi. 32-sivuinen Lumoava kyläbrändi -opas pitää sisällään perustietoa brändistä, kehittämisohjelman tehtävineen sekä asiaa kylien brändäyksestä.

Lähelle on joskus vaikea nähdä. Kuten jokainen, joka on tehnyt vaikkapa erilaisia markkinointiponnisteluja omalle yritykselleen tietää, juuri mikään ei ole niin vaikeaa, kuin se oman markkinoinnin tekeminen. Siksi tällaiset hankkeet, joissa saadaan kyläläisille työkaluja ja suuntaviivoja auttavat soihdun kantamisessa. Kyläbrändin kehittäminen kirkastaa soihdun valaisemaan entistäkin paremmin ja näkymään entistä kauemmas.