Brändistä ikoniksi: Greenled (osa 1)

Greenled on suomalainen kokonaisvaltaisten, kestävän kehityksen valaistusratkaisujen toimittaja yrityksille ja julkiselle sektorille. Vuonna 2009 perustetussa yrityksessä työskentelee noin 100 valaistuksen asiantuntijaa suunnittelusta asennukseen. Greenled eroaa useimmista kotimaisista kilpailijoistaan mm. siinä, että valaisimien tuotanto on Suomessa. Greenledillä on toimipaikat Oulussa, Tampereella ja Vantaalla sekä tytäryhtiö Ruotsissa, Tukholmassa.

 Sain tilaisuuden haastatella Greenledin toimitusjohtajaa Pertti Tahvanaista brändin roolista B2B-liiketoiminnassa.

Pertti Tahvanainen kertoo:

Brändi ja johtaminen

”Minulla on todella hienoja, mahtavia ihmisiä ollut ympärilläni tässä matkan varrella.

Toimitusjohtajan tärkein tehtävä on ymmärtää yrityksen sielu. Vaikka jokaisen esihenkilön ja HR:n rooli on supertärkeä, toimitusjohtaja on kuitenkin aina se suunnannäyttäjä – hyvässä ja pahassa – sille kulttuurille, mitä yhtiössä rakennetaan.

Usein toimitusjohtajat ovat asiaorientoituneita. Minusta taas toimitusjohtajan tärkeimpiä tehtäviä on ihmisten johtaminen ja suunnan näyttäminen.

Paljon aikaani vievät myös tuotteet, palvelut ja asiakkaat. Ne ovat lähellä sydäntäni. Teknologiat ja erilaiset asiakasratkaisut kiinnostavat. Löydän itseni vapaa-aikoinakin niihin perehtymässä, lukemassa ja oppimassa lisää.

Minua kiinnostaa ymmärtää, miten tänä päivänä asiakkaat toimivat ja miten me Greenledillä pystytään aidosti tuottamaan lisäarvoa niiden liiketoimintaan palveluillamme, ratkaisuillamme ja tuotteillamme. Teknologian ymmärrys ja asiakasymmärrys ovat siinä tärkeitä juttuja.

Suomessa yritysjohtajat eivät täysin ymmärrä, mikä merkitys brändillä yritykselle on.

Yrityksen sielu on vähän niin kuin se brändi. Jos yrityksellä ei ole brändiä, identiteettiä, niin ei sillä ole sieluakaan.

Toinen asia on, että miten se näkyy sitten ulospäin. Halusit tai et, se tuntuu ja näkyy.”

Brändi ja arki

“Suurin vaikuttava tekijä brändiin tulee arjesta. Käytännössä rakennat brändiä koko ajan.

Ja jotta brändi olisi mahdollisimman vahva, niin samoin kuin ihmisilläkin, sillä tulee olla vahva arvopohja, johon se tukeutuu.

Brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Miten se näkyy arjessa? Niin kuin meidän brändikirjassamme lukee, brändiin vaikuttaa kaikki: mitä teemme ja mitä jätämme tekemättä.

Kun yrityksellä on tietty arvopohja, tietty kulttuuri ja sielu, ja kun sen mukaisesti toimitaan, niin se tuppaa vaan olemaan niin että se brändikin siinä rakentuu ajan myötä.

Mainonnalla pystytään brändiin hetkellisesti vaikuttamaan, mutta todellinen brändi käy ilmi niissä kohtaamisessa, jossa palvelua tai ratkaisua ollaan asiakkaalle tarjoamassa.

Jos katsotaan, mitä vahvojen brändien taustalla on, niin ensinnäkin siellä on vahva arvopohja. Sitten siellä on selkeät toimintamallit ja systemaattiset prosessit.

Silloin kun brändi on vahva, eivät koronat tai muut poikkeustilanteet juurikaan hetkauta yhtiön sielua. Tottakai se ravistaa ja tapahtuu monenlaisia asioita, mutta yhtiö sinällään ei muutu.”  

Brändi ja B2B

”Minulla oli mahdollisuus Erätukussa olla B2C-puolella. Kun tilataan metsästyspuku tai rinkka tai muu retkeilytarvike, niin siinähän brändiin tottakai vaikuttaa asiakaskokema: miten menee verkkokauppa-asiointi, tilauksen helppous, miten tuote toimitetaan.

Mutta sitten kun tuotetta käytetään yhdellä tai kahdella reissulla, tulee käsitys, mikä tämä brändi on. Jos jokin tuote on palvellut todella hyvin viisi vuotta ja se on kestänyt hyvin, niin se brändikuva koko ajan vain vahvistuu ja vahvistuu.

B2B-puolella on aika lailla eri asia. Siellä skaala muuttuu aivan totaalisesti.

Siellä asiakkaana voi olla viisi eri ihmistä, jotka vaikuttavat jollain tavoin sen palvelun tai tuotteen valintaan. Ja siellä joka ikinen kohtaaminen ihmisten kanssa – näitä kohtaamisia voi olla kymmeniä tai jopa satoja asiakassuhteen tai ratkaisun toimituksen aikana –  vaikuttavat brändiin.

Se on isompi ja monisäikeisempi juttu. Minkälaiset vaatteet ihmisillä on päällä, miten he käyttäytyvät, hymyilevätkö, tervehtivätkö, ovatko kohteliaita, fiksuja, vähän rentojakin vai ovatko he tiukan asiallisia? Kaikki tämmöiset asiat vaikuttavat. Silloin brändiä ei pysty hallitsemaan muuten kuin että on selkeä arvopohja ja yrityskulttuuri ja että ihmiset toimivat prosessien ja toimintatapojen mukaisesti. Ja sieltä tulee se palvelukokemus.

B2B-puolella asiakaskokema ja brändi kulkevat hyvin vahvasti käsi kädessä. B2B-brändiä ei voi rakentaa muuten kuin oman toiminnan kautta.

Kun me kysytään asiakastyytyväisyyskyselyssä, missä asiakas on meistä ensimmäistä kertaa kuullut, niin viimeisimmässä kyselyssä taisi olla 70 %:ssa vastauksista, että hän oli kuullut kollegalta tai joltakin muulta suositteluna. Jos kuulet ensimmäistä kertaa Greenledistä suosittelijalta, niin sehän tarkoittaa, että yrityksen tulevaisuutta rakennetaan niissä pienissäkin asiakkuuksissa ja projekteissa, joiden ansiosta päästään ehkä kahden, kolmen tai viiden vuoden päästä tekemään isompia kauppoja.

Sinä päivänä kun me teimme Greenledin brand-book:in, meidän porukalle kirkastui, mistä asiakokonaisuudet rakentuvat.

Silloin kun toiminnan ydin ja arvopohja ja liikeidea ovat niin kuin tikkarissa, se tarkoittaa sitä, että se pystyy toimimaan kauan samanlaisena ja muuttumattomana ja sehän kertoo, että joitakin asioita on tehty oikein.

Hyvä johtaminen on meillä Suomessa rajusti aliarvostettua. Hyvällä johtamisella saat ihmiset tekemään yhdessä asioita, tiiminä. Ja on ihan supertärkeää, että lenkkareiden kärjet ja nokka näyttää kaikilla samaan suuntaan.

Mitä on brändin johtaminen? Se on johdonmukaista, yhdenmukaista tekemistä ja toimintaa, missä ei ole ristiriitoja toimintatapojen, arvojen eikä asiakaskokeman välillä, vaan se on kokonaisuus. Nippu asioita, jotka on kirjattu ja laitettu ylös, sieltä se rakentuu.

Suurta johtajuutta on ymmärtää ja palvella ihmisiä, oli ne sitten talon sisällä tai asiakkaita.”