Voiko brändi olla negatiivinen?
Ollessani nuori mainonnan suunnittelija hamusin kovasti mainetta ja kunniaa. Halusin nousta lavalle ja ottaa vastaan palkintoja, joita kollegat olivat minulle osoittaneet tunnustuksina oivallisesta mainonnasta ja graafisesta suunnittelusta, joiden tekemisessä olin saanut olla mukana.
No, kovinkaan montaa tunnustusta en urani aikana saanut. Ne vähäiset, mitä sain, tuntuivat kovin pian unohtuvan arjessa, kun huomio kohdistui jo seuraavien haasteiden ratkomiseen.
Mitä enemmän tuli vuosia mittariin, sitä tarkoituksettomilta erilaiset kilpailut ja oman työnsä esiin nostaminen alkoi tuntua.
Viimeistään silloin, kun aloin yrittäjäksi, perspektiivini asioihin muuttui. Minulle kirkastui, mikä rooli viestinnällä ja markkinoinnilla asiakkaideni – eli pienten ja keskisuurten yritysten – toiminnassa todellisuudessa oli.
En tarkoita, että se olisi pieni, saatikka olematon. Mutta sen rooli ei ollut niin tärkeä, mitä ollessani mainostoimistossa suunnittelijana ajattelin sen olevan.
Tämä johtuu siitä, että pienten ja keskisuurten yritysten toiminnassa ei useinkaan ole olemassa markkinoinnin kulttuuria. Markkinointi on lähtökohtaisesti kuluerä, ei osa tuotetta tai palvelua. Markkinointiin ei sijoiteta, koska ei uskota sen kannattavan.
Yrityksen ilme, sen tapa puhua ja omista hankkeista kertominen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ovat asioita, jotka usein unohtuvat johdon to do -listoilta. Mutta nämä asiat osaltaan ovat muodostamassa isompaa asiakokonaisuutta, joka on itse asiassa koko yrityksen perusta: sen brändi.
Yrityksen brändi on asia, joka on yrityksen toiminnassa kaikille yhteinen. Se yhdistää hallinnon, tuotannon, myynnin ja markkinoinnin sekä tietysti asiakkaan. Ja toisaalta, siihen vaikuttaa jokainen yrityksen työntekijä.
Yrityksen brändi syntyy kaikesta sen toiminnasta. Se syntyy silloinkin, kun siihen ei kiinnitetä yhtään huomiota. Mutta silloin se voi olla haitallinen.
Loppujen lopuksi brändi on asiakkaan päässä syntyvä yhteenlaskettu käsitys kaikista niistä kohtaamisista, joihin hän on yrityksestä saanut. Jos hän saa huonoa palvelua, käsitys ei ole positiivinen. Jos asiakas pettyy tuotteeseen tai palveluun, hän voi pahimmassa tapauksessa kertoa siitä eteenpäin.
Mutta vaikka brändi syntyy asiakkaan päässä, niin yritys voi ja sen kannattaa tehdä asioita, joiden vaikutuksesta syntynyt käsitys on todennäköisemmin positiivinen, kuin negatiivinen.
Brändin kirkastus on työkalu, joka on tehty pienten ja keskisuurten yrityksien brändin kehittämiseksi ja hallintaan. Prosessissa otetaan myös henkilöstö mukaan brändin kehittämiseen. Näin hankkeesta tehdään yhteinen koko porukalle.
Prosessi on helppo ja yksinkertainen. Siinä on kolme osaa: brändin ytimen kiteytys, brändin muotoilu ja lopuksi brändin jalkautus.
Jos olet yrittäjä tai toimitusjohtaja ja tunnet, että se, mitä yrityksesi osaa ei saa tarpeeksi huomiota, niin mieti, voisiko kaikkein tuloksellisinta toiminnan tehostamista sittenkin olla yrityksen oman brändin kehittäminen.
