Vierailijana Kauppakamarin kirjallisessa iltapäivässä

Eräänä kesäkuisena tiistaina sain olla osallisena Kauppakamarin Johtajaklubin kirjallisessa iltapäivässä viime vuonna kirjoittamani Brändikäsikirjan tiimoilta. Minua ja kolmea muuta kirjailijaa haastatteli itsekin vastikään kirjan (Viesti, vaikuta, vakuuta) kirjoittanut mediapersoona Peter Nyman. Muut kirjailijat olivat Hannu-Matias Nurmi (Toimitusjohtaja) ja Nando Malmelin (Radikaali uudistuminen).

Tilaisuuden emäntänä oli Ulla Rossi ja kirjojen tuottaja Taina Parviainen osallistui myös tilaisuuteen.

Lyhyen haastattelutuokion jälkeen oli vuorossa keskustelua ryhmissä. Johtajaklubin jäsenet oli jaettu kahteen ryhmään. Minun aihealueena oli tietysti yrityksen brändi ja annoin ryhmille keskustelun pohjaksi kaksi kysymystä: kenen vastuulla yrityksen brändi on ja kuinka brändi tuodaan osaksi henkilöstön ja yrityksen arkea.

Johtajien keskusteluissa tuli esille mielenkiintoisia asioita brändin johdettavuudesta. 

Ensimmäisessä ryhmässä kerrottiin positiivisia kokemuksia siitä, kuinka yrityksen brändin kehittämiseen oli mukaan otettu koko organisaatio muun muassa erilaisissa ryhmätöissä ja -keskusteluissa. Eräässäkin organisaatiossa visiota, missiota ja arvoja oli kuulemma tuotu esille jo niin usein, että henkilöstö oli jopa maininnut asiasta, ”…taasko noita…?”. 

Toisessa ryhmässä tuotiin esille brändin rakentamisen haasteita: jos yrityksen arvoja ei ole määritelty ja kirjattu ylös, on niitä vaikea kertoa esimerkiksi rekrytilaisuudessa.

Keskusteluista kävi myös ilmi, että yrityksen brändiin liittyvien perusasioiden tuominen henkilöstölle olisi todella tärkeätä, etenkin silloin, kun kyseessä on projektiluontoisia suurinvestointihankkeita, joissa osa henkilöstöä jalkautuu asiakasorganisaatioihin pitkiksi ajoiksi ja näin henkilöityvät siellä yrityksen kasvoiksi.

Kenen vastuulla yrityksen brändi sitten oikein on?

Ellei yrityksen johto ota yritysbrändiä kilpailukeinoksi, ei siitä sellaista tule, vaikka koko muu organisaatio brändistä sen haluaisi tehdäkin. Johdolla täytyy siis olla visio ja halu brändin kehittämiseen. Mutta kukaan toimitusjohtaja ei voi asiaa toteuttaa yksin (no, ellei kyse ole yhden henkilön organisaatiosta), vaan siihen hän tarvitsee kaikkia työntekijöitä.

Toisaalta, olisi epäreilua ja tuloksetonta odottaa henkilöstöltä asioita, jotka edesauttavat brändin kehittymistä, ellei heille anneta siihen tarvittavia tietoja ja työkaluja.

Kuinka brändi tehdään luonnollinen osa jokapäiväistä arkea?

Tavoitteena brändin kehitystyössä on paitsi itse brändin kehittyminen, myös tehdä prosessista yhteinen hanke koko organisaatiolle. Tällöin jokaisesta työntekijästä on mahdollista tulla brändilähettiläs, joka tietää, mistä yritys tulee ja minne se on menossa. Hän tiedostaa oman roolinsa osana isompaa tarinaa ja kokee yhteisöllisyyttä sekä tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä.

On tärkeää, että brändin muotoilu toteuttaa yrityksen asemointia ja lupausta. Ei ole yhdentekevää, mitkä värit on valittu yritysväreiksi, tai miten yritys haluaa logonsa muodoilla viestiä sitä tavoitepositiota, jonka se on itselleen määritellyt. Samoin yrityksen viestinnässä käytetyt fontit ovat osaltaan tukemassa valittua strategiaa, kuten myös viestinnän tyyli, ilme ja olemus kuvamaailmoineen.

Yrityksen lupauksessa kiteytyy se lisäarvo, jota yritys asiakkailleen tuottaa. Se ja pääviestit eri segmenteille tulisi olla johdonmukaisesti esillä ensin sisäisessä markkinoinnissa ja sitten ulkoisessa.

Arvot on myös suositeltavaa tuoda osaksi arkea, vaikkapa huoneentauluna ja muussakin sisäisessä materiaalissa.

Näitä asioita käydään läpi Brändin kirkastuksessa, joka on kolmivaiheinen työkalu brändin kehittämiseksi ja hallinnoimiseksi. Ja Brändikäsikirja kertoo tästä työkalusta.

Kun brändi otetaan yrityksen kilpailukeinoksi, siitä seuraa paljon hyvää: 

1. Jokainen työntekijä tietää, mikä on yrityksen tarina ja kuinka hän on osa sitä. 

2. Samoin hän tietää oman työnsä tärkeyden osana isompaa kokonaisuutta.

3. Brändin ytimen kiteyttäminen, muotoilu ja jalkautus strategisesti tärkeimpiin kohtaamispisteisiin tuovat yrityksen toimintaan tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

4. Tästä seuraa hyvinvointia omistajille, henkilöstölle ja isommassa kuvassa koko Suomelle.