Mistä tunnistat vahvan yritysbrändin? Osa 10

Minua on aina kiinnostanut, mikä tekee brändistä Brändin, että mikä saa ihmiset jossain organisaatiossa puhaltamaan yhteen hiileen ja ylittämään usein itsensä huikeilla suorituksilla yhteisen hyvän vuoksi?

Ajatellaan nyt vaikka urheiluseuroja. Asiaa avaa esimerkiksi Netflixin upea dokkari Sunderland ’til I dieenglantilaisesta pienen telakkakaupungin jalkapalloseurasta, jossa kannattajat, ihan tavalliset työläiset, fanittavat seuraansa usein jo useammassa sukupolvessa, vaikka menestystä ei tunnu millään tulevan. Monella sunderlandiläisellä on tatuoituna tuo lause, joka kuvastaa uskollisuutta omaa seuraa kohtaan.

Tai kotimainen vastaava esimerkki. Olin itsekin tekemässä HJK:n mainontaa 2000-luvulla, ja tiimimme copywriter, Vierulan Markku, kehitti sloganin ”On vain yksi HJK.”, jossa myöhemmin HJK vaihtui nimeen Klubi. Yhteisöllisyys on tässäkin se juttu, jota lause hienosti ilmentää.

Suomessa on lukuisia urheiluseuroja, jotka ovat onnistuneet rakentamaan vahvan, yhteisöllisen brändin, joka vaikuttaa voimakkaasti omassa yhteisössään, mutta otan tähän nyt vielä toisen helsinkiläisseuran esimerkiksi: HIFK:lla on vahva identiteetti, joka parhaimmillaan näkyy pelitavassakin: suoraviivaista ja konstailematonta, ketään kumartamatonta voimahockeyta. HIFK on myös esimerkki siitä, kuinka seuran kulttuuri tuodaan vahvaksi osaksi markkinointia. Yksinkertaiset, suomenruotsalaisuuteensa itseironisesti (näin tulkitsee alun perin oululainen kirjoittaja, jonka sydän tulee aina olemaan Kärppiin kallellaan) suhtautuvat julisteet tunnistaa jo kaukaa hifkin mainoksiksi, jo pelkästään väriensä takia.

Mutta mikä se on se voima, yhteen liimaava aine, magneetti?

Urheiluseuroissa voiman ainesosia ovat ainakin:

- kulttuuri, usein vuosikymmenten aikana syntynyt oma tapa toimia

- tarinat

- sankariteot

- yhteisöllisyys

Vaikka seurojen edustusjoukkueissa on tähtipelaajia, kukaan ei ole suurempi kuin joukkue. Valmentaja, joka saa tähtiartistit pelaamaan koko joukkueen ja seuran eteen, pystyy todennäköisemmin luotsaamaan joukkueen menestykseen.

Entä miten seuroissa pidetään huolta yhteisestä brändistä?

Perin yksinkertaisilla asioilla:

- seuran tunnus, logo

- seuralla on selkeät ja tunnistettavat värit (tätä kirjoitettaessa Tampereen suunnalla taitaa taas aika monella liikemiehellä olla oranssi kravaatti)

- fanituotteet ja asusteet

- liput, viirit

- kannatuslaulu

- slogan

- julisteet, banderollit, lakanat

- seuran ikonit

 

Seuran tunnusväreihin sonnustautuneet kannattajat tunnistavat toisensa jo matkan päästä. Stadioneilla raikaa seuran tunnuslaulu. Seuran ikoneista on tehty valokuvasuurennoksia käytävien seinille. Liput ja viirit värittävät katsomoita.

Ihmiset kaipaavat yhteisöllisiä asioita, jotka he kokevat olevan itselleen ja lähiympäristölle merkityksellisiä. He haluavat jakaa yhteisiä arvoja, olla osa jotain suurempaa. Kokea yhdessä menestystä. Tai tuskaa. Voiton hetkillä iloitaan yhdessä, tappiot kestetään yhdessä.

Mitä yritykset voivat ottaa urheiluseuroista opikseen oman yhteisönsä kehittämisessä?

Uskon, että yritysbrändi voi olla samalla tavalla merkityksellinen. Vahva yritysbrändi yhdistää yrityksen työntekijät ja asiakkaat. Kun tämä tapahtuu, ollaan tekemisissä jo aika isojen asioiden kanssa, joita ei välttämättä pystytä rahalla mittaamaan.

Sen eteen kannattaa nähdä hieman vaivaa. Vaikka yrityksen brändi, yrityskuva, maine, mitä sanoja asian kuvaamisessa käytetäänkään, on todella laaja käsite, ei sen haltuun ottaminen tarvitse olla monimutkaista.

Brändin kirkastus on konsepti, ajattelumalli ja työkalu, joka on nopea, helppo ja tehokas tapa määritellä, mistä yritys on tulossa, minne se on menossa, mihin se uskoo, mikä on sen tarkoitus ja mitä se voi luvata. Sekä muotoilla viestintä toteuttamaan noita asioita jokapäiväisessä arjessa.

Jos haluat sparrausta brändistänne ja sen merkityksestä yhteisöllenne kahden kesken, niin varataan yhteinen aika. Lue lisää sparrauksistatäältä.

Pekka Ruokolainen

Entrepreneur, brand consult and designer.

Previous
Previous

Superbrändi osa 1

Next
Next

Mistä tunnistat vahvan yritysbrändin? Osa 9