Yksinkertainen brändi, osa 1

Yksinkertainen on kaunista. Mutta se on myös käytännöllistä. Ja jos puhutaan viestien lähettämisestä ja vastaanottamisesta, on yksinkertaistaminen perillemenon kannalta välttämätöntä.

Elämme maailmassa, jossa aivomme rekisteröivät tuhansia erilaisia viestejä yhden päivän aikana. Varsinkin viimeisen reilun parinkymmenen vuoden aikana informaation määrä on moninkertaistunut, kiitos meitä joka paikkaan seuraavan internetin.

Niinpä yritykset ja sen tuotteet ja palvelut kohtaavat yhä kovempaa kilpailua huomiosta.

Tiedämme, että brändi muodostuu asiakkaan päässä ja sen syntymiseen vaikuttavat kaikki kohtaamiset eri kanavissa ja fiilikset, jotka nämä kohtaamiset ovat aiheuttaneet.

Jos näissä kohtaamisissa brändin viestit eivät ole samansuuntaisia, ei asiakkaalle voi syntyä vahvaa kuvaa yrityksestä ja sen tuotteista ja palveluista.

Mutta jos eri kohtaamisissa brändi esiintyy yhden- ja johdonmukaisesti, se vahvistaa asiakkaalle muodostuvaa mielikuvaa.

Yksinkertaista, eikö totta?

Yksi hieno yksinkertaistus on aikoinaan Nokian vuodesta 1992 vuoteen 2010 käyttämä slogan Connecting people. Timo Suokko työskenteli mainostoimisto SEKissä ja toimi Anssi Vanjoen sparraajana markkinointiasioissa. Nokia oli yksi SEKin tärkeimpiä asiakkaita.

Muistan, kun Timo avasi sloganin taustalla ollutta ajatustyötä meille sekkiläisille erään aamupäivän sisäisessä koulutuksessa. Hän sanoi, että hyvä ajattelu on perin yksinkertaista. Nokialaisten kanssa oli tehty seuraava harjoitus.

Timo näytti kalvon, jossa luki:

Missä bisneksessä OIKEASTI olet?

Käytä 5-vuotiaan logiikkaa!

Mitä teette? Matkapuhelimia.

Miksi? Että ihmiset voivat soittaa toisilleen.

Miksi? Että kuulee, mitä toisella on asiaa.

Miksi? Että voisi ymmärtää toista ihmistä.

Miksi? Että pystyisimme yhteistyöhön.

Miksi? No eikös se ole koko länsimaisen sivistyksen perusta?

Nokia. Connecting people.

Jotta brändi voisi esiintyä yhdenmukaisesti, täytyy kaikki ylimääräinen karsia pois. Täytyy keskittyä olennaiseen, pelkistää.

Mutta jotta brändiviestit voisivat olla yhdenmukaisia asiakkaille, ne täytyy ensin kristallisoida työntekijöille, niin että he voivat välittää yhdenmukaisia viestejä asiakkaille omassa työssään.

Siksi brändin kirkastuksessa sisäinen markkinointi on aivan keskeisessä roolissa.

Olen pitänyt paljon brändityöpajoja, joissa henkilöstö on mukana jo silloin, kun määritellään brändin perusteita. Kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Silloin on seurannut, että

1. Kun henkilöstö on otettu mukaan, heidät on näin saatu sitoutumaan yhteiseen hankkeeseen. He ovat kokeneet, että heidän mielipiteillään on arvoa ja että heitä kuunnellaan.

2. Johto on saanut työpajoista sellaista tietoa työntekijöiltä, jota se ei olisi muuten saanut.

3. Johto on saanut osakseen arvostusta, kun se on ottanut henkilöstön mukaan.

Siksi suosittelen henkilöstön ottamista mukaan brändin kehittämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Aina se ei tietenkään ole mahdollista. Saattaa olla, että yrityksen toiminnot kärsisivät, jos jokainen olisi mukana brändityöpajoissa.

Tai johto voi ajatella, että menetetty tuottava työ olisi liian suuri ”uhraus” taloudellisesti.

Toki syy voi olla muukin. Koko porukan ottaminen voi johdosta tuntua vain jotenkin liian vaikealta.

Silloin pitää miettiä muita keinoja, miten brändin kirkastusta yrityksen sisällä jalkautetaan. Sillä jos sitä ei tapahdu, ja brändin kirkastus näkyy ainoastaan asiakaspinnassa, on koko työ tehty turhaan.

Brändi kun ei voi olla merkityksellinen asiakkaille, ellei se ole sitä ensin omalle porukalle.