Brändi ei ole yhden ihmisen show

Eräällä asiakkaallani oli toimitusjohtajana koko yrityksen olemassaolon ajan toiminut yhtiön perustaja ja pääomistaja. Tämä seitsemissäkymmenissä oleva patriootti oli myös kehittänyt yhtiön päätuotteen. Hän johti yksinvaltiaan lailla koko organisaatiota, johon kuului kymmenkunta ihmistä hallinnossa, kolmisenkymmentä tuotannossa, kymmenkunta myyjää ympäri Suomen ja lisäksi parisenkymmentä oman yrityksensä kautta laskuttavaa asentajaa.

Aina kun astuin pääkonttorin neuvotteluhuoneeseen, en voinut olla aistimatta jäätävää ilmapiiriä. Ei ollut keventävää jutustelua tai kuulumisten vaihtamista. Mentiin suoraan asiaan toimitusjohtajan johtaessa puhetta, ja tuntui vahvasti siltä, ettei kukaan muu edes uskaltanut sanoa ääneen omia mielipiteitään.

Kun suunnittelin ja tuotin heille brändin kirkastuksen jälkeen uusia materiaaleja – verkkosivuja, asiakaslehtiä, myymälämateriaaleja ja esitteitä – kaikessa oli viimeinen sana toimitusjohtajalla. Tätä viimeistä sanaa myös odotettiin. Hän oli kaikessa se ainoa hyväksyjä.

Yhteistyömme kesti parisen vuotta. Se päättyi, kun perusmateriaalit oli saatu valmiiksi ja yhtiö alkoi päivittää niitä sisäisesti.

Kun vuosia myöhemmin kuulin yhtiön menneen konkurssiin, en ollut yllättynyt. Pahoillani kylläkin. Tuntui, että siellä työskennelleet ihmiset, yhtiön pitkä historia ja kaikki ne asiakkaat, jotka olivat vuosikymmenten varrella luottaneet heidän tuotteisiinsa, oli huonon johtamisen kautta laiminlyöty – suorastaan petetty.

Mitä tämä opettaa meille brändin hoivaamisesta?

Tämä tarina on klassinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun yrityksen perusta on mätä. Brändin hoivaaminen ei ole vain markkinointimateriaalien päivittämistä tai uuden logon viilaamista. Se on ihmisten hoivaamista.

Brändi asuu ihmisissä, ei neuvotteluhuoneen pöydän päässä. Jos yrityksen kulttuuri perustuu pelkoon ja yksinvaltiuteen, työntekijät muuttuvat suorittajiksi. Heiltä viedään mahdollisuus omistaa oma työnsä ja tuottaa aitoa laatua.

Pullonkaula tappaa luovuuden ja laadun. Kun yksi ihminen on kaiken ainoa hyväksyjä, brändi lakkaa hengittämästä. Se ei jousta, kehity eikä kohtaa asiakasta aidosti, koska kaikki tekeminen tähtää vain yhden ihmisen miellyttämiseen.

Hoivaamaton brändi on riski liiketoiminnalle. Palvelun arvoketju katkeaa heti alkuunsa, jos organisaatiosta puuttuu psykologinen turvallisuus. Johdon tehtävä on mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen. Vain hyvinvoiva, osallistettu ja arvostettu työyhteisö voi välittää saman arvostuksen asiakkaalle asti.

Brändin hoivaaminen on arjen johtamistekoja. Se on tilan antamista, vastuun jakamista ja sen ymmärtämistä, että jokainen työntekijä on arvokas lenkki ketjussa, joka rakentaa yrityksen todellisen arvon.

Pohdittavaksi tälle viikolle: 

Miten teillä johdetaan brändiä arjessa? Onko se kaikkien yhteinen asia, vai odotetaanko teilläkin aina sitä "viimeistä sanaa" neuvotteluhuoneen pöydän päästä?